Tekstit

Mitä sitten?

Jonnet eivät muista, mutta mummit ja papat muistavat Speden vanhan sketsin kahdesta suomalaisesta virkamiehestä (Vesku ja Spede) kovistelemassa venäläistä virkamiestä (Simo) siitä, että venäläinen lentokone on käynyt lentelemässä Suomen puolella rajaa. Suomalaiset ovat tästä kovin tuohduksissaan ja vaativat, ettei vastaavaa enää tapahdu. Venäläinen vastinpari ymmärtää, että kaverit ovat hyvinkin vihaisia, mutta esittää viattoman kysymyksen, joka kuuluu, että "mitä sitten"? Tämä, sinänsä yksinkertainen kysymys, onkin suomalaislle virkamiehille yllättävän vaikea kysymys vastattavaksi. Vastausta ei tule, mutta jääpähän kuitenkin hyvä mieli siitä, että on sanottu suorat sanat ja oltu hyvinkin vihaisia. Vaikka sketsi on yli 40 vuotta vanha, on sen sanoma arkipäivää tänäänkin. Sketsi tulee mieleen suorastaan päivittäin varsinkin kun seuraa median pyllykipuilua presidentti Trumpin vaalivoiton takia. Trumpin virkaanastujaiset olivat tapahtuma, joka suorastaan räjäytti potin - Tr...

Kun piltti päättää

Istun sohvalla poikani kaverin perheen luona. Perheessä on kaksi lasta, molemmat alle kouluikäisiä. Toinen lapsista haluaa katsoa televisiota. Isä toteaa siihen, että mikäs siinä, kyllähän televisiota saa katsoa. Alkaa ohjelman valinta. Muuten hyvä, mutta lapselle ei kelpaa ohjelmat - hän katsoo yhtä muutaman sekunnin ja haluaa sitten vaihtaa. "Ei tätä, ei tätä, ei tätä". Isä vaihtelee ohjelmaa lapsen tahdon mukaisesti. Kun tätä on kestänyt aikansa katson isää hieman vinosti sanomatta mitään. Isä sanoo minulle "tällaista tämä on, heh heh". "Meidän lapset eivät syöneet tänään aamupalaa. Eivät halunneet syödä". "Ei olla opeteltu pyöräilemään, koska Ville-Petteri ei ole halunnut" "Tultiin sitten koko porukka tänne kentälle, koska Anselmi (3v) ei suostunut jäämään kotiin" Niin. Tällä kertaa ajattelin siis kirjoittaa lasten kasvattamisesta. Maailma on muuttunut kovasti viimeisinä vuosikymmeninä, mutta minun on vaikea kuvitella mitään mikä...

Mitä transseksuaalisuus on - ratkaisu?

Luulen, että olen vihdoin viimein ratkaissut päätäni jo vuosia vaivanneen arvoituksen. Tai no, minä en sitä tietenkään itse ratkaissut, mutta vihdoinkin on löytynyt ihminen, joka osaa esittää asian siten, että jopa meikäläinen sen ymmärtää. Arvoitus on siis, että mitä nämä ns. transjutut, sukupuolen korjaaminen, yms. oudot käsitteet tarkoittavat. Mikä on se ilmiö, jossa ihminen voi kokea olevansa nainen, vaikka onkin biologisesti mies. Ymmärrätte mistä on kyse. Katsotaanpas. Törmäsin joku aika sitten YouTubessa miekkoseen nimeltä Az Hakeem. Hän on psykiatri ja psykoterapeutti, joka on työskennellyt viimeiset 25 vuotta ihmisten kanssa, joiden haasteet liittyvät sukupuolisuuteen. Häntä on viime aikoina haastateltu useammassakin podcastissa, joissa em. aihepiiriä käsitellään.  Yritän nyt seuraavassa kertoa miten hän asian näkee. Oleellisimmat pointit, jotka siis toistan, löytyvät tästä podcastista. Itse olen nähnyt ehkä viisi podcastia, joissa hän on vieraillut, mutta tuossa viitatus...

Katariina Souri ja hankalat kysymykset

Pysytäänpäs vielä hetken verran tasa-arvoasioissa, eli käsitellään tällä kertaa Katariina Sourin mielipidekirjoitusta , joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 10.11.2024. Sourin kirjoituksen aihe on pornobisnes ja kuinka nuoria naisia houkutellaan siihen ilman ymmärrystä jälkiseuraamuksista. Esimerkkinä hän käyttää itseään ja kuinka hän edelleen kärsii omista valinnoistaan nuorena naisena. Mutta, mennäänpäs suoraan asiaan ja katsotaan mitä Souri kirjoitti. Kirjoituksen alussa Souri naulaa oman paikkansa universumissa, eli kun Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos ei ollut mieleinen, hänen kantansa ei muutu - Trump on halveksuttava naisten vihaaja ja hänen voittonsa on merkki naisvihan elinvoimasta. No mutta, tämä on hyvä - kenellekään ei jää epäselväksi millä puolella aitaa Souri istuu (jos se oli epäselvää muutenkaan). Mutta, yhdestä asiasta kuitenkin näyttäisi vallitsevan yksimielisyys. Nimittäin siitä, että naiset tarvitsevat suojelua . Pidetään tämä mielessä - palaan tähän myöhemmin....

Lasten seksuaalikasvatus ja joustava logiikka

Paljon on taas tapahtunut sitten viime näkemän, eli paljon olisi kommentoitavaa ja ulistavaa. Kohuja, isompia ja pienempiä tulee ja menee. Vähän aikaa kohistaan ja kohta kukaan ei muista mistä kohistiin, minkä takia ja mihin päädyttiin. Ja varsinkaan, mitään ei opita. Yksi viime aikojen kohuista on ollut "Respektiä - seksikirja pojille" -kirja. En mene kirjan taustoihin sen enempää, koska taustat on kerrottu esim. täällä , mutta totean varmuuden vuoksi, että kyseessä ei ole oppikirja, vaan tietokirja (mitä se sitten tarkoittaakaan). Itse en ole lukenut kirjaa, mutta kommenttien perusteella on selvää, että se sisältää ns. hyvää asiaa samoin kuin arveluttavaa materiaalia. Hyvää asiaa on esim. suostumuksellisuuden korostaminen. Arveluttavaa taas on esim. dickpickien ottamiseen liittyvät ohjeet samoin kuin ohjeistus kuinka syvälle kullin saa suuhun ilman oksennusrefleksiä. Reaktiot ovat olleet kahdenlaisia: jyrkästi tuomitsevia tai ylistäviä . Jälkimmäinen on maksumuurin takana,...

Ongelmani tasa-arvon kanssa

Viime aikoina mediassa on päästy jauhamaan taas oikein kunnolla tasa-arvoasiaa. Viimeisimmän moraalipaniikin aiheutti Nytkis RY:n teettämä tutkimus , joka esitti, että joka neljäs alle 35-vuotias mies uskoo naisen ansaitsevan omalla käytöksellään väkivaltaista kohtelua. Oma suhtautumiseni tällaisiin tutkimuksiin on aina sama, eli jos väite, vaikka se tulisi akateemiselta tasolta (nyt ei siis tullut) ei kuulosta järkevältä, niin minä en sitä usko. Ja niinhän siinä sitten kävi, että "tutkimus" ei kestänyt päivänvaloa ollenkaan. Useat kommentaattorit näkivät tutkimuksessa saman ongelman kuin itsekin, eli otoskoko oli aivan liian pieni minkäänlaisten johtopäätösten tekemiseksi samoin kuin kysymykset olivat monitulkintaisia. Jos esim. itseltäni kysytään, voiko nainen ansaita väkivaltaista käytöstä esim. käytöksensä perusteella, niin kyllä sitä ainakin hetken joutuisi miettimään mitenköhän asia on. Joutuisi tarkkaan miettimään mitä "ansaitseminen" tarkoittaa samoin kuin t...

Jorinaa maahanmuutosta

Puhutaanpas tänään hetki maahanmuutosta - aihepiiristä, josta jokaisella on jonkinlainen enemmän tai vähemmän perusteltu mielipide. Esitän nyt omani ja lukija päättäköön kumpaan kategoriaan vuodatukseni kuuluu. Kuten minkä tahansa aihepiirin suhteen, yritän pohtia ensin minkä takia aihe ylipäätään on tärkeä ja toiseksi mille kannalle itse asettaudun intuitiivisesti. Jälkimmäinen on mielestäni tärkeää tiedostaa, jotta tiedonkeruuvaiheessa ei syyllisty siihen, että kerää vain omaa uskomuksia vahvistavia tietoja. Tämä tapahtuu nimittäin todella helposti, varsinkin jos aihepiiriin ottaa heti alusta kovin eettisen tai ylipäätään arvoihin perustuvan kannan. No mutta, perustellaan ensin aihepiirin tärkeys. Tämä on mielestäni helppo nakki - jos ajatellaan esim. Suomea (tai oikeastaan mitä tahansa eurooppalaista yhteiskuntaa), niin olemme olleet hämmästyttävän homogeeninen kansa lukuunottamatta aivan viimeisimpiä vuosikymmeniä. Ymmärrän, että väitteeni on epämääräinen, sillä onhan meillä ollut ...